<img height="1" width="1" style="display:none;" alt="" src="https://dc.ads.linkedin.com/collect/?pid=224441&amp;fmt=gif">

Zetta-sukupolvi: Datan arvo nousee

04.03.2013 | Ilmari Wallo

Kuinka paljon tallennetun datan määrä maailmassa onkaan kasvanut? Tutkimusyhtiö IDC:n mukaan se on peräti yhdeksänkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Vuosikymmenen vaihteessa kaiken tähän mennessä tallennetun tiedon määrä ylitti niinkin käsittämättömän mittayksikön kuin zetta-tavun. Tätä kuvataan usein seuraavasti: jos pöydälläni oleva kahvikuppi vastaa tilavuudeltaan giga-tavua, voi zetta-tavun kahvit valuttaa Kiinan muurin sisään. Ja kaikki tämä tähän mennessä kertynyt määrä tullee nelikymmenkertaistumaan vuosikymmenen vaihteen tienoilla.

Tietoa kertyy ja sitä hyödynnetään kaikissa liiketoiminnan vaiheissa, eikä se kulu käytössä. Arvo on ennen kaikkea siinä, että sitä voidaan analysoida uudelleen ja uudelleen, valintojen vaatimasta näkökulmasta. Vaikka se ei ole fyysinen raaka-aine, se vaatii kasvavassa määrin fyysisiä järjestelmiä säilymiseen, löytämiseen ja liikuttamiseen ja työstämiseen. Tämän vuoksi siihen tulee suhtautua strategisen raaka-aineen vaatimalla ymmärryksellä ja kunnioituksella. Ja koska se ei kulu vaikka sitä käyttäisi, on se oikein hoidettuna ympäristöystävällistä.

Tietovuodon monet syyt

Tiedon arvon ymmärtävät nopeasti myös varkaat ja väärinkäyttäjät. Monet kyberturvallisuuden asiantuntijat puhuvat nykyisin ”viiden minuutin sodasta” – näin nopeasti osaava kyberhyökkääjä voi periaatteessa saada maan oleellisen infrastruktuurin polvilleen, jos hyökkäyksen kohde ei osaa puolustautua.

Mutta kannattaa muistaa, että aina ei ole syyttäminen hakkereita tai haittaohjelmia. Tietoturvayhtiö Symantechin jo viime vuonna julkaiseman kyberrikollisuusselvityksen mukaan 25 prosenttia tietovuodoista johtui siitä, että ne oli vahingossa julkistettu, ja yli 30 prosenttia siitä, että työntekijä oli hukannut laitteiston tai joutunut varkauden uhriksi. Kovin usein syyt ovat siis inhimillisiä.

iStock_82909741_LARGE.jpg

Oma konesali usein kustannustehoton

Yrityksen datavarmuutta voi lähestyä monesta näkökulmasta. Perinteinen tapa on pitää kaikki omassa konesalissa, jolloin datan sijaintipaikka ja elinolosuhteet ovat tarkasti tiedossa. Tämä vaatii kuitenkin yritykseltä runsaasti sisäistä osaamista ja on usein kustannustehotonta. Vuoteen 2014 mennessä ainakin puolet tietojenkäsittelykapasiteetista ja siis sen kehittymisen vaatimasta asiantuntijuudesta ostetaan ulkoistettuna palveluna.

Malleja on useita ja niiden paremmuusjärjestys riippuu käyttötarpeesta. Oleellista on laatia strategia datan koko elinkaaren ajaksi edes muutaman yksikertaisen kysymyksen avulla: miten data kertyy, missä sitä säilytetään ja miten se tuhotaan – ja ennen kaikkea mitä tehdään jos dataa katoaa, pilaantuu tai varastetaan.

Picture of Ilmari Wallo

Kirjoittaja Ilmari Wallo

CEO

Tilaa uusimmat kirjoitukset sähköpostiisi