<img height="1" width="1" style="display:none;" alt="" src="https://dc.ads.linkedin.com/collect/?pid=224441&amp;fmt=gif">

Entäs jos, mitä kun? Älä oleta, vaan varaudu

09.12.2015 | Eero Peltola

Viisi hyötyä kun hankit katastrofipalautumista palveluna

Voiko Suomessa tapahtua katastrofeja? Tiedän, mietit varmaan suuren luokan katastrofeja kuten hurrikaaneja, mutavyöryjä sekä maanjäristyksiä. Hyvin paljon pienemmän luokan luonnonkatastrofit ovat mahdollisia Suomessakin, kuten esimerkiksi tulvat, ukonilma, sähkökatkot tai vaikkapa kiinteistöjen vesivahingot. Nekin voivat lamaannuttaa yrityksen toiminnan.

Käymämme keskustelut asiakkaiden kanssa valottavat katastrofitilanteilta varautumisen statusta hyvin. Teknologia on mahdollistanut viime vuosina useiden, aiemmin asiakkaille kipupisteenä olleiden, rajoitteiden poistumisen. Nykyään katastrofitilanteesta palautumista voidaan ostaa palveluna, jolloin laiteinvestoinnit, järjestelmäintegraatiot ja käyttöönotto on helpottunut huomattavasti aiempaan tilanteeseen verrattuna. Palveluna ostamisen myötä katastrofilta  suojautuminen on yhä useamman yrityksen saatavilla.  

Yleisimpiä asiakashaasteita miksi katastrofipalautumista ei ole pohdittu:

  1. Ei ole ymmärretty, että katastrofipalautumista voi ostaa palveluna.

  2. Miten hyväksyä kustannus asiasta, jonka toteutumiseen yritys ei usko. Ajatus, että katastrofitilanne ei voi osua omalle kohdalle, vaan ainoastaan niille ”muille”.

  3. Luulo, että ollaan jumissa jo ostetussa teknologiassa, niin kutsutussa vendor-lock-in – tilanteessa. Ajatus, että ainoa ulospääsy on raskas toimittajan vaihtoprojekti, johon uppoaa paljon aikaa ja rahaa.

  4. Suunnitelman puuttuminen katastrofitilanteiden varalle. Ei tiedetä mistä kohtaa lähteä liikkeelle suunnitelman rakentamisessa. Yritykset ovat vasta alkamassa ymmärtää, että Disaster Recovery –suunnitteluun ja suunnitelman testaamiseen voi saada ja kannattaa hankkiakin konsultaatioapua. 

  5. Sitoutumisen pelko taas uuteen teknologiaan, laitteeseen tai palveluntarjoajaan. Ajatus, että pitää sitoutua esimerkiksi kolmeksi vuodeksi johonkin vaihtoehtoon.

Perinteiset Disaster Recovery -ratkaisut ovat edellyttäneet laiteinvestointeja ja myös salitilainvestointeja fyysisesti toiseen, erillään olevaan konesaliympäristöön. Katastrofipalautuminen palveluna auttaa madaltamaan yritysten kynnystä asian uudelleen tarkasteluun ja hankintaan.

Mitä hyötyjä tämä teknologinen muutos tuo asiakkaalle?

  1. Katastrofipalautuminen palveluna eli DRaaSin yksi ylivoimatekijä perustuu siihen, että palvelussa hyödynnettävällä teknologialla on kyky replikoida RDM-luneja, levyjä. Replikointituotteita on ollut jo kauan, mutta näihin RDM-levyihin ei ole pystytty koskemaan. Siksi esimerkiksi SQL-tietokantoja ei ole voitu replikoida katastrofitilanteilta muuten kuin kalliilla laiteinvestoinneilla.
  2. Toinen ylivoimaisuustekijä on minimaalinen viive alkuperäisen koneen ja replikan välillä. Uusi replikointiteknologia kirjoittaa alkuperäisestä koneesta muutokset talteen replikointijärjestelmään ja seuraa vain muutamien sekuntien perässä alkuperäisen koneen muuttunutta dataa. Katastrofitilanteessa päästään todella lähelle ajanhetkeä, jolloin vikaantuminen tapahtui. Näin liiketoiminta menettää minimaalisesti järjestelmiin tehtyjä muutoksia.
  3. Asiakas voi valita palautumishetken.  Valittavana on 4 - 120-tunnin aikaintervalli liiketoiminnan luonteesta riippuen sekä kuinka paljon muuttuvaa tietoa liiketoiminta tuottaa. Uuden teknologian myötä, asiakkaalla on mahdollisuus valita esimerkiksi neljän tunnin aikaintervalli paljon muuttuvaa tietoa tekevälle palvelimelle ja 120-tuntinen osastolle palvelimelle, jonka tietosisältö ei ole niin muuttuvaa.
  4. DRaaS-palvelussa käytetty teknologia ei ole sidottu yhteen virtualisointi-teknologiaan.  DRaaS-palvelu ymmärtää useita eri teknologioita. Kolme yleisintä virtualisointialustaa AWS, HyperV, VMware voivat olla joko kohde- tai lähdepäänä. Hyöty asiakkaalle on, että niin kutsuttua vendor-lock-in –tilannetta ei pääse syntymään. 
  5. Testaaminen. Katastrofitilannetta voi ja kannattaa testata. Testaaminen mahdollistaa näkyvyyden siihen, mitä tietoja on tallella sekä kuinka palautuminen oikeassa tilanteessa onnistuisi. Tehdäänhän esimerkiksi paloharjoituksiakin. Testeissä paljastuu yleensä tärkeitä järjestelmien välisiä riippuvuussuhteita. Tyypillinen tilanne voisi olla kun yritys päättää testata sähköposti-palvelimen palautusta. Ajatellaan, että sähköpostien sisältö on tallella, mutta ei sitä, että toimiakseen sähköposti vaatii myös käyttäjäkohtaisen tunnistautumisen. Testissä paljastuu hyvin oleellinen muutostarve katastrofitilanteen varalta: myös käyttäjähakemisto tulee replikoida.

DRaaS-palvelu antaa työkalun katastrofitilanteen tekniseen toteutukseen, mutta ei itse suunnitelmaa katastrofipalautumisen varalle. Palvelu on kuitenkin auttanut asiakkaita ymmärtämään, miksi suunnitelma tulee olla.  Uskon, että palveluiden ja it-ympäristöjen virtualisointi tulee lisääntymään entisestään ja sitä myötä myös katastrofipalautuminen palveluna kysyntä ja käyttö.

Picture of Eero Peltola

Kirjoittaja Eero Peltola

Tekninen asiantuntija

Tilaa uusimmat kirjoitukset sähköpostiisi